Rehtorin juhlahaastattelu

Lappeenrannan Tanssiopisto 50 vuotta REHTORI KAIJA KONTUNEN-FORSBLOMIN JUHLAHAASTATTELU Tanssi ja tanssinopetus ovat Kaija Kontunen-Forsblomin elämän kudelma, kuten hän itse maalailee elegantein tanssijan kädenliikkein. ”Tanssissa ei ole kieli- tai kulttuurirajoja. Tanssi on iloista ja yhteisöllistä. Tanssiin liittyy elinikäinen oppiminen”, Kontunen-Forsblom luettelee. ”Kun ihminen opiskelee tanssia, se vaikuttaa niin fyysiseen kehitykseen kuin myös mielen terveyteen. Jos yhteiskunta panostaisi tanssiin nykyistä enemmän, se takuulla vaikuttaisi myönteisesti sosiaalimenojen tarpeeseen.” Kontunen-Forsblomin puheella on kaikupohjaa. Lappeenrannan Tanssiopiston rehtorina hän on toiminut runsaat 20 vuotta. Vuosikymmenet hän on myös ollut mukana erilaisissa valtakunnallisissa kehitystehtävissä – muun muassa työstämässä alalle opetussuunnitelmia ja arvioimassa taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmien ja pedagogiikan toimivuutta. ”Yksi tärkeä tekijä rehtoriksi kasvamisessa on ollut, kun olen tullut niin monta kertaa valituksi Suomen tanssioppilaitosten liiton hallitukseen”, hän sanoo.   Tanssia läpi elämän Kontunen-Forsblom iloitsee tanssin arvostuksen noususta. Hänen mielestään tanssilla on vahva asema niin lasten, nuorten kuin myös aikuisten elämässä. Tanssi on monella mukana läpi elämän, vauvaiästä vanhuuteen. Yhteiskunnan panostus taiteen perusopetukseen on nostanut tanssinopetuksen tasoa. Ja se taas on nostanut tanssin arvostusta. Tanssin taiteen perusopetuksen merkitys ja tehtävä on vaativa ja edellyttää siihen oikeutetuilta oppilaitoksilta paljon. ”Meillä opetus on tarkasti suunniteltu, kuitenkin Opetushallituksen ohjeiden mukainen. Jokainen lukuvuosi suunnitellaan erikseen ja jokaiselle ryhmälle asetetaan omat tavoitteet. Laadun takaamiseksi meitä arvioidaan kouluna säännöllisesti, sekä omatoimisesti että ulkopuolisen arvioijan toimesta. Opettajilla pitää olla pedagoginen ymmärrys ja ammattitaito”, Kontunen-Forsblom kertoo. ”Meidän opettajamme ovat myös taiteilijoita, jotka tietävät kokemuksesta, millaiseen maailmaan oppilaitaan kouluttavat.” Kontunen-Forsblom haluaa, että myönteinen kehitys jatkuu. ”Meidän pitää tehdä lobbausta päättäjien suuntaan, sillä tarvitsemme jatkossakin yhteiskunnan tukea. Ei riitä, että me itse tiedämme olevamme olemassa. Meidän on saatava poliittiset päättäjät ymmärtämään taiteen perusopetuksen tärkeyden.” ”Taiteen perusopetus antaa meille statuksen ja suuntaviivat. Toimintamme tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä ovat tietenkin innostuneet ja tanssille elävät oppilaat ja henkilökunta. Oppilaista pitää välittää ja ohjata kokonaisvaltaisesti. Emme arvioi vain taitoa ja tekniikkaa, vaan tuemme kasvua hyväksi ihmiseksi niin fyysisesti kuin henkisesti. Pitää tunnistaa rakkaus tanssiin.”     Suunnitelma syntyi isän polvella Vahvat juuret ja katse tulevaisuuteen. Ne ovat Lappeenrannan Tanssiopiston rehtorin Kaija Kontunen-Forsblomin mielestä opiston keskeiset voimanvarat. ”Perustajamme Sonja Tammelan upea työ loi koulullemme vahvat juuret, ja niitä kunnioittaen teemme laadukasta työtä tässä ajassa ja mieluummin jopa hieman aikaamme edellä”, rehtori tarkentaa. Tanssiopiston pedagoginen peruskivi muurattiin Lappeenrantaan vuonna 1969, kun Suomen kansallisoopperan baletin entinen solistitanssija ja kansallisoopperan balettikoulun opettaja Sonja Tammela perusti omaa nimeään kantavan koulun. Koulu toimi aluksi Kaakonkulman pienissä kerhotiloissa. Eräs tangolla baletin perusliikkeitään hionut oppilas oli koulun tuleva rehtori Kaija Kontunen-Forsblom.…

Tanssiminen auttaa pienen lapsen sosiaalista kehitystä

Tanssitunneilla lapsi oppii itsesäätelykykyä ja vuorovaikutustaitoja sekä ryhmässä toimimista. Näin ollen tanssi edistää lapsen sosiaalista kehitystä. Tanssin avulla lapsi pääsee myös tutustumaan kehoonsa ja ilmaisemaan itseään luovin keinoin. Sosiaalisten taitojen kehittyminen alkaa jo vauvaiässä, sillä lapsi on syntymästään saakka aktiivinen yksilö, joka pyrkii ilmaisemaan itseään sekä hakemaan kontaktia muiden kanssa. Iän myötä lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät ja monipuolistuvat ja lapsi oppii uusia tapoja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sosiaalisten taitojen kehittyminen on yksi lapsen kehityksen osa-alueista, johon kuuluvat muun muassa lapsen vuorovaikutustaidot, ongelmanratkaisutaidot sekä kyky olla ja toimia muiden lasten kanssa erilaisissa ryhmätilanteissa. Siihen kuuluvat myös tunne-elämän kehitys, empatian oppiminen, moraalinen kehitys ja leikkitaidot. Lapsuuden aikainen sosiaalisten taitojen kehittyminen luo pohjan vuorovaikutukselle ja sosiaalisille suhteille. Lapsen sosiaalista kehitystä voi tukea harjoittelemalla leikkitaitoja ja erilaisia vuorovaikutustilanteita yhdessä lapsen kanssa. Myös varhaiskasvatus ja harrastustoiminta, kuten esimerkiksi tanssitunnit, tukevat lapsen sosiaalista kehitystä. Tanssiharrastus edistää lapsen sosiaalisten taitojen kehittymistä Tanssiminen edesauttaa pienen lapsen sosiaalisen taitojen kehittymistä, sillä tanssiin liittyy musiikillisuuden, kehonhallinnan ja estetiikan lisäksi vahva sosiaalinen ja vuorovaikutuksellinen puoli. Vaikka tanssi on luovaa itseilmaisua, siihen liittyy myös yhteisiä pelisääntöjä, kuten työskentelyrauha ja muiden kunnioittaminen. Edellä mainittujen asioiden oppiminen on olennainen osa pienen lapsen sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusta ja sosiaalista kehitystä. Tanssin avulla lapsi oppii myös tulkitsemaan ja havainnoimaan sitä, miten kohdata ja lähestyä muita. Tanssitunneilla tehtävien erilaisten kontaktiharjoitusten avulla lapsi oppii hyväksymään muut, huomioimaan ympärillään olevat sekä luottamaan muihin. Tanssi on hyvä tapa kehittää ryhmätyötaitoja, sillä tanssitunneilla kaikki harjoittelevat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi ja jokaisella on tärkeä rooli ryhmässä. Ryhmässä toimimisen myötä lapsi sisäistää myös yhteistyön merkityksen, kehittyy yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Tanssin avulla lapsi saa käsitellä tunteitaan ja rikastuttaa vuorovaikutustaan muiden kanssa. Tanssi voidaankin nähdä kommunikointina liikkeen avulla, joka edistää lapsen vuorovaikutustaitoja, sosiaalista kehitystä ja empatiakykyä. Tanssiminen parantaa itsetuntoa ja kehittää itsesäätelykykyä Lappeenrannan Tanssiopistolla alle kouluikäisten lasten tanssitunneilla pääpaino on luovassa ilmaisussa, yhteisessä tekemisessä ja leikissä. Tunneilla tutustutaan tanssin eri elementteihin kullekin ikätasolle sopivalla tavalla nauttien tanssin ja liikunnan ilosta. Tanssin avulla myös aremmat lapset pääsevät osaksi luovaa toimintaa ja saavat onnistumisen kokemuksia, sillä luovassa tanssissa ei ole oikeita tai vääriä tapoja liikkua. Tanssi lisää lapsen kehotietoisuutta, jonka myötä hän pääsee myös lähemmäs omia tunteitaan, mikä on ensimmäinen askel kohti itsesäätelytaitojen kehittymistä. Lapsen itsesäätelykyvyllä tarkoitetaan kykyä säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitiivista toimintaa. Se ohjaa lapsen käyttäytymistä vuorovaikutuksessa muiden kanssa: lapsi voi esimerkiksi kontrolloida tunteidensa ilmaisua muiden seurassa. Itsesäätelykyvyllä on suuri merkitys, kun lapsi muodostaa vuorovaikutussuhteita. Tanssitunneilla tehtävät harjoitukset ja ryhmässä toimiminen auttavat lasta selviytymään emotionaalisista ja kognitiivisista…